Kai Laamanen on määritellyt kirjassaan Johda suorituskykyä tiedon avulla - ilmiöstä tulkintaan (2005, 18) suorituskyvyn seuraavalla tavalla:
Suorituskyky on osoitettua kykyä toimia tarkoituksenmukaisella tavalla.
Osoitettu kyky tarkoittaa mitattua tai muulla tavoin todennettua suorituskykyä, sillä ilman toiminnan systemaattista seurantaa on mahdotonta ohjata yrityksen toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Yrityksessä voidaan mitata koko organisaation, sen yksittäisten prosessien, henkilöstön tai tuotteen suorituskykyä, toisin sanoen niiden sopivuutta tarpeeseen. (Laamanen 2005, 19.) Tärkeää on ymmärtää, että suorituskyky ei tarkoita pelkästään taloudellista suorituskykyä, vaan sen ulottuvuuksia ovat tämän lisäksi esimerkiksi tehokkuus, tuottavuus, toimitus- ja läpimenoajat sekä laatu (Ukko, Tenhunen & Rantanen 2005). Alla olevassa kuvassa on viisi yrityksen suorituskykyyn vaikuttavaa perustekijää sekä kuvattu niiden ulkoisia ja sisäisiä vuorovaikutuksia yrityksen toimintaan.
Jotta mittaamisesta saadaan todellista pitkän aikavälin hyötyä, sen on oltava järjestelmällistä, toiminnan pitkäaikaiseen kehittämiseen tähtäävää ja organisaatiokulttuuriin kuuluvaa. Lönnqvist (2002) määrittelee suorituskykymittauksen sekä ohjaustyökaluksi että -prosessiksi, joka koostuu mitattavien tekijöiden ja mittareiden valinnasta, mittariston implementoinnista käytäntöön, sen käyttämisestä sekä ylläpidosta ja kehittämisestä. Suorituskyvyn mittausjärjestelmät voidaan mieltää ohjausjärjestelmänä toimimisen lisäksi myös keinona viestittää yrityksen visio ja strategia koko organisaatiolle, jolloin henkilöstön on helpompaa ymmärtää mittaamisen tarkoitus (Ukko ym. 2005).