1. 1. ETUSIVU
  2. 2. LAATU
    1. 2.1 Laatuajattelun kehittyminen
    2. 2.2 Total Quality Management
    3. 2.3 ISO 9000 -laatustandardisarja
  3. 3. PROSESSIT
    1. 3.1 Liiketoimintaprosessit
    2. 3.2 Prosessijohtamisen pääpiirteitä
    3. 3.3 Prosessijohtaminen ja tiimit
  4. 4. SUORITUSKYKY
    1. 4.1 Perusteita mittaamiselle
    2. 4.2 Mittariston suunnittelu
    3. 4.3 Mittarien tasapainotus
    4. 4.4 Riskit ja haasteet
  5. 5. LISÄTIETOA
    1. Tekijä
    2. Linkkejä
    3. Lähdeluettelo

ISO 9000 -laatustandardisarja

Standardien tavoitteena on muodostaa yhteisesti sovitut menettelytavat ja toimintaohjeet, jolloin voidaan varmistua siitä, että jokainen osapuoli on ymmärtänyt asian samalla tavoin ja samoin kriteerein.

Pieni sivistyssanasto (Manninen & Leikola 1986, 173.) määrittelee standardin näin:

Standardi malli, (virallinen normi). Standard(is)oida valmistaa saman kaavan mukaiseksi, yhdenmukaistaa, vakioida.

ISO-standardijärjestelmää ylläpitää International Organization for Standardization (ISO), joka on globaali kansallisten standardisoimisjärjestöjen liitto. Jäseniä organisaatiolla on 157 maasta (ISO 24.11.2007). Suomessa ISO:a edustaa Suomen standardisoimisliitto (SFS). Liiton tehtäviin kuuluu muun muassa ylläpitää suomalaista standardikokoelmaa ja varmistaa vastaavuus kansainvälisten standardien kanssa, ohjata kotimaista standardisoimistyötä, vahvistaa standardit sekä tiedottaa niistä (SFS 24.11.2007). Vaikka standardikokonaisuuksia on olemassa hyvin moneen tarpeeseen ja eri teollisuudenaloille, tässä työssä keskitytään laatustandardisarja ISO 9000:een.

Tällä hetkellä voimassa oleva laatustandardisarja ISO 9000 kattaa seuraavat ydinstandardit: ISO 9000:2000 Perusteet ja sanasto, ISO 9001:2008 Vaatimukset ja ISO 9004:2000 Suuntaviivat suorituskyvyn parantamiselle. Standardit läpikäydään ISO:ssa tietyin väliajoin ja nimessä oleva jälkimmäinen numerosarja kertoo kunkin standardin vahvistusvuoden. Laatustandardeista ISO 9001:sta julkaistiin uusin versio vuonna 2008, ja ISO 9004:n laaja uudistamistyö on meneillään.

Näiden standardien tarkoituksena on ohjata kaikenkokoisia ja eri toimialoilla toimivia yrityksiä luomaan itselleen sopiva laadunhallintajärjestelmä, joka on mahdollista sertifioida Suomen standardisoimisliiton hyväksymällä puolueettomalla tarkastuslaitoksella. Standardeissa annetaan yrityksille suuntaviivat siitä, mitä laatujärjestelmään tulisi kuulua, mutta on yrityksen itsensä päätettävissä, miten standardia toimintaansa soveltaa.

Alla on kuvattuna ISO 9000 -standardissa esitetty laadunhallintajärjestelmän prosessimalli, joka perustuu Demingin PDCA-ympyrän ajatukselle jatkuvasta kehittämisestä.Laadunhallinnan prosessimalli Laajennetussa mallissa voidaan sisällyttää asiakasvaatimukset ja -tyytyväisyys sidosryhmävaatimuksiin ja -tyytyväisyyteen, jolloin saadaan laajempi näkökulma yrityksen toimintaympäristöön. (Kivelä 25.9.2006.)

Laadunhallinnan prosessimallissa kuvataan standardin viisi ydinelementtiä: johdon vastuu, resurssien hallinta, tuotteen tai palvelun toteuttaminen, mittaus, analysointi ja parantaminen sekä dokumentointi, joka sisältyy toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Yrityksen pitää pystyä osoittamaan kykynsä tuottaa toistuvasti tuote, joka täyttää asiakas- ja lakisääteiset vaatimukset (Kivelä 25.9.2006). Dokumentoinnin pohjana on hyvä käyttää joko perinteistä tai sähköistä laatukäsikirjaa, jossa kuvataan yrityksen laadunhallintajärjestelmä, laatupolitiikka ja viiden ydinelementin soveltaminen omassa yrityksessä. Laatukäsikirja muodostaa linkin kaikkien yrityksen laatutiedostojen, asiakirjojen ja prosessikuvausten välille, jolloin dokumenttien hallinta on helppoa.

Prosessimallin taustalla on käytetty kahdeksaa laadunhallinnan periaatetta, jotka ovat


Nämä laadunhallinnan periaatteet ovat pääpiirteissään yhteneväisiä TQM:n keskeisten tekijöiden kanssa, ja voidaankin ajatella ISO 9000:n luovan aloituspisteen ja rungon kokonaisvaltaisen laatujohtamisen implementoinnille (Zairi 1997). Ilman henkilöstön ja koko organisaation asennemuutosta voi standardin antamien ohjeiden ja vaatimusten noudattaminen jäädä vain sertifikaatin vuosittaisen uusimisen tasolle ilman todellista laatuun sitoutumista.

ISO 9001 -standardin ja TQM:n yhteys toisiinsa

Oheisessa Venn-diagrammissa on kuvattu kokonaisvaltaisen laatujohtamisen ja ISO 9000 -standardin suhdetta toisiinsa. Diagrammissa oleva ISO 9000 -kohta kuvaa sitä, miten standardin kuvaama laatujärjestelmä, tai yleensäkin jokin systemaattinen laadunhallintajärjestelmä, liittyy olennaisena osana kokonaisvaltaiseen laatujohtamiseen.

Venn

Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta TQM ei pelkästään ole vastaamista asiakasvaatimuksiin, vaan siinä painotetaan toimintatapoja, joilla asiakas saadaan toistuvasti tyytyväiseksi. Asiakkaan vaatimuksia seurataan aktiivisesti tämän näkökulmasta ja pyritään ylittämään odotukset liittyen esimerkiksi saatavuuteen, toimituksiin, luotettavuuteen tai kustannustehokkuuteen.

Kehitystyökalut ovat tärkeä osa niin TQM:a kuin ISO 9000:ta, mutta kokonaisvaltaisen laatujohtamisen mallissa laatutyökalut on kuvattu selkeästi siinä, missä standardi vain viittaa niiden käyttöön. Neljännellä osiolla, henkilökunnalla, korostetaan henkilöstön ja johdon osallistumisen tärkeyttä laadunhallintajärjestelmää luodessa. Tämä on myös vahvasti painotettuna standardissa, sillä ihmiset ovat tärkein tekijä organisaation toiminnan laadukkuudelle. Laatu muodostuu ihmisten tai ryhmien työn tuloksena prosesseissa, ja perimmäinen vastuu siitä onkin työntekijöillä. (Ho 1994.)

Yhdistävänä siltana matkalla ISO 9000 -standardiin pohjautuvasta johtamisesta kokonaisvaltaiseen laatujohtamiseen toimii esimerkiksi EFQM-malli (European Foundation of Quality Management), joka määrittelee laadukkaalta yritykseltä vaadittavat seikat tarkemmin kuin standardisarja (van der Wiele, Dale & Williams 1997). Vaativuudesta kertoo myös se, että Suomessa useilla yrityksillä on ISO 9000 -sertifiointi, mutta vain harva on pärjännyt erinomaisesti vuosittaisessa EFQM-malliin perustuvassa Suomen laatupalkinto -kilpailussa.

Sisällysluetteloon