Sivustolle on koottu tiivis paketti laadunhallinnan maailmasta. Tavoitteena on antaa lukijalle pohja, jolle voi lähteä keräämään lisätietoa oman kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan. Tutustumisen arvoinen aihepiiri on esimerkiksi muutosjohtaminen, sillä ilman muutosvastarinnan tunnistamista, hyväksymistä ja keinoja sen hallintaan, on laatuprojektien läpivienti haastavaa ja pahimmillaan mahdotonta.
Yrityksissä on perinteisesti mitattu kannattavuutta talouden tunnuslukujen kautta, mutta enenevässä määrin on alettu laajentaa systemaattista seurantaa myös yrityksen suorituskykyyn ja tuottavuuteen. Tätä kehitystä ovat tukeneet toimintaympäristön laajentuminen globaaliksi, kilpailun kiristyminen, sidosryhmien tiukentuneet vaatimukset sekä yritysten sisäisen laatutietoisuuden lisääntyminen. Jotta tarvittava joustavuus ja sopeutuvuus nopeasti muuttuvaan kilpailutilanteeseen voidaan saavuttaa, vaatii se yritykseltä reaaliaikaista, mitatulle tiedolle perustuvaa päätöksentekokykyä ja tehokkaita sisäisiä prosesseja.
Ylläolevassa kappaleessa mainitut asiat, kuten tunnusluvut, mittaaminen tai tehokkaat prosessit, toistuvat useissa eri yhteyksissä, mutta usein niitä myös käytetään vain tehosanoina viestin tärkeyttä korostamassa. On BSC:ta, TQM:aa, SPC:ta, EFQM:aa, Six Sigmaa, Leania sekä monia muita -ismejä ja termejä, joilla pyritään samaan tavoitteeseen: tuottavaan yritykseen. Jopa niiden keinoissa ja tavoitteissa on huomattavan paljon yhtäläisyyksiä. Kehittämistyökaluja on paljon tarjolla ja vastuu valita oikeat välineet oikeaan työhön onkin käyttäjällä. Kärjistetysti hyvin usein "työkaluksi" riittääkin terveen maalaisjärjen käyttö, harkittu suunnitelmallisuus ja kysymykset miksi, mitä, koska, ketkä, missä, miten ja mitä jos?
Jos asioita tehdään vain sen takia, että voidaan sanoa, että yrityksessämme on käytössä EFQM, voi tulos jäädä laihanpuoleiseksi. Sovellettava malli on purettava osiin ja mietittävä kokonaisuuden kannalta, mitä hyötyä siitä on yritykselle ja varsinkin sen henkilöstölle? Miten me saamme hyödyt esille, miten viestimme niistä, miten mittaamme saatua hyötyä ja miten varmistamme, että tavoitteet saavutetaan? Loppujen lopuksi toiminnan muutos onnistuu tehokkaasti vain silloin, kun uusi asia saadaan (henkilökohtaisen) hyödyn kautta perusteltua koko henkilöstölle, niin johdolle kuin työntekijöille.